Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

1. Pietarin kirje luku 2. jatkuu…

 

11. Kristillinen elämä ja esivalta

Rakkaani, minä kehotan teitä niin kuin vieraita ja muukalaisia pidättymään lihallisista himoista, jotka sotivat sielua vastaan.

12. Eläkää nuhteettomasti pakanoiden keskellä, jotta he - vaikka panettelisivatkin teitä pahantekijöiksi - näkisivät hyvät tekonne ja ylistäisivät Jumalaa etsikkopäivänä.

13. Olkaa Herran vuoksi alamaisia kaikelle inhimilliselle järjestykselle, niin kuninkaalle, joka on ylin,

14. kuin maaherroillekin, jotka hän on lähettänyt pahaa tekeville rangaistukseksi mutta hyvää tekeville kiitokseksi.

15. Sillä Jumalan tahto on, että te hyvää tekemällä tukitte suun ymmärtämättömien ihmisten tietämättömyydeltä.

16. Tehkää näin vapaiden tavoin, älkää niin kuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niin kuin Jumalan palvelijat.

17. Osoittakaa kaikille kunnioitusta, rakastakaa uskonveljiä, pelätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta.

18. Kuuliaisuus isännille

Orjat, olkaa kaikella pelolla isännillenne alamaisia, ei ainoastaan hyville ja lempeille vaan myös kieroille,

19. sillä se on armoa, jos joku Jumalaan sidotun omantuntonsa tähden kestää vaivoja syyttömästi kärsien.

20. Mitä kiitettävää siinä on, jos te kärsivällisesti kestätte, kun teitä lyödään pahojen tekojenne tähden? Mutta jos kestätte, kun joudutte kärsimään hyvien tekojenne tähden, se on Jumalan armoa.

21. Sillä siihen teidät on kutsuttu, koska Kristus kärsi teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, että seuraisitte hänen jälkiään,

22. hänen, joka ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta havaittu.

23. Kun häntä herjattiin, hän ei herjannut takaisin. Kärsiessään hän ei uhkaillut vaan jätti asiansa hänen haltuunsa, joka tuomitsee oikein.

24. Kristus itse kantoi meidän syntimme ruumiissaan ristinpuulle, että me synneille kuolleina eläisimme vanhurskaudelle. Hänen haavojensa kautta teidät on parannettu.

25. Te olitte "eksyksissä niin kuin lampaat", mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan luo.

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: 1Piet. 2:11-25)

 

Eläkää Jumalan palvelijoina!

 

11.Vaikka he olivatkin kuninkaallista sukua (j. 9), he asuivat kuitenkin vieraalla maalla ja olivat muukalaisia maan päällä. Sellaisina heidän oli määrä edustaa sitä uskoa, jota he tunnustivat - toisaalta pysymällä erossa kaikesta saastaisesta, toisaalta elämällä oikein. "Lihalliset himot" tarkoittavat aistillisia haluja. Nämä pyrkivät valtaamaan ihmisen sielun tehdäkseen sen orjakseen ja tuhotakseen sen.

12.Kristittyjen tulee valvoa käytöstään kahdella tavalla. Vaelluksen toinen puoli on heidän käytöksensä yhteiskunnan jäseninä (j. 13), palvelijoina (j. 18), vaimoina (3:1) ja aviomiehinä (3:7). Toinen puoli on uskon tunnustaminen (3:15,16). Nämä kaksi osaa kuuluvat yhteen Jumalan suunnitelmassa (2:15; 3:17). Oikea vaellus ei tee ihmistä hurskaaksi, mutta se joka on jumalaapelkäävä, haluaa myös pyrkiä kaikin voimin vaeltamaan oikein. "Ylistää" - he kunnioittavat sitä Jumalaa, jota kristityt palvovat, ja he tekevät sen siksi, että ovat nähneet kristittyjen elävän esimerkillistä elämää. Meidän tulee tehdä hyvää, ei siksi, että saisimme itse kiitosta, vaan jotta Jumala saisi kunnian (Matt 5:16).

13.Herran vuoksi kristityn tulee alistua maan lakien alaisuuteen, ovatpa ne sitten hyviä tai huonoja, kunhan ne eivät vain ole ristiriidassa Jumalan lain kanssa (Apt 5:29). Ut:n opetuksen mukaan maan esivalta on Jumalan asettama, mutta sitä voidaan sanoa myös "inhimilliseksi järjestykseksi". Esivalta on Jumalasta, mutta kuitenkin ihmistyötä, ulkonaisten olosuhteiden synnyttämä sekä ajan ja monien muiden seikkojen muuntelema. "Järjestys (ktisis)", yleensä 'luomus, luotu', esim. Mark 16:15 ja 2 Kor 5:17.

14.Keisari lähetti ja asetti käskynhaltijat maakuntiin. Heidän oli määrä toimia hänen puolestaan ja hänen edustajinaan. Esivallan päämääränä ja velvollisuutena on rangaista ja hankkia oikeutta niille, jotka noudattavat lakia. Vrt. Room 13:3. Pietari puhuu tässä viranomaisista heidän normaaleissa tehtävissään, kuten Paavali Room 13:ssa. Apt 4:19:ssä ja 5:29:ssa Pietari tarkoittaa sellaisia hallitsijoita, jotka ovat tyranneja.

15."Hyvää tekemällä" tukimme suun niiltä, jotka eivät ymmärrä, mutta haluavat kuitenkin sanoa mielipiteensä. Heidän suunsa tukkiminen on välttämätöntä, muutoin he purevat kuin koirat. Kun kristityt tekevät hyvää, heidän vastustajansa eivät saa mistään aihetta syyttää heitä.

16.Hyvän tekeminen (j. 15) on luonnollinen seuraus siitä, että Kristus on vapauttanut ihmisen synnin orjuudesta totuuden kautta (Room 6:22). Kristitty on vapaa, ja samalla hän on Jeesuksen Kristuksen orja. Niinpä hänen asemaansa sanotaan palvelijan asemaksi. Vapautta ei saa käyttää väärin, mutta meidän tulee elää Jumalan antaman valon mukaisesti ja tietoisina hänen antamastaan vastuusta. Jokaisen kristityn velvollisuus on varoa kaikkea sellaista, mikä voi heikentää hänen todistustaan. Pahuus tulee voittaa rakkaudella ja totuudella.

17.Kaikkia ihmisiä tulee kohdella kunnioittavasti. Kuningasta on kunnioitettava hänen virkansa vuoksi ja sen tähden, että Jumala käskee tehdä niin - olipa kysymyksessä sitten vaikka Nero. Veljeys käsittää kaikki uskovat yhtenä ruumiina. Jumalanpelkoon kuuluu se, että pakenemme syntiä ja elämme sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa. Vrt. 1:17. Se, joka elää näiden kehotusten mukaan, ei anna aihetta jumalattomien pilkkaan (j. 15).

Noudattakaa Kristuksen esimerkkiä!

18.Tässä ei käytetä kreikan kielen tavallista orjaa tarkoittavaa sanaa "(dçlos)", vaan sitä, jota tavallisesti käytettiin talon palvelijoista "(oiketês)". Luultavasti näihin kuului myös vapautettuja orjia, jotka palvelivat myöhemmin isäntänsä talossa vapaaehtoisesti. Isännät eivät yleensä olleet kristittyjä. Sen vuoksi Pietari mainitsee tässä vain palvelijoiden velvollisuudet. Usein isäntä kohteli heitä ankarasti. Pietarin pyrkimyksenä näyttää olleen, että he oppisivat alistumaan riippumatta siitä, millaisia heidän isäntänsä olivat.

19.Ne kärsimykset, joita palvelija sai kokea siksi, että oli kristitty, hänen tuli ottaa vastaan ikään kuin ne tulisivat Jumalalta, eikä hän saanut unohtaa, että Jumala näki hänen ahdistuksensa. Vaikeuksiin alistuminen osoittaa, että uskova on kärsivällinen ja suostuu sen taakan alle, joka hänelle on annettu kannettavaksi. "Jumalan edessä" oleminen on tietoisuutta Jumalan läheisyydestä. Se merkitsee myös lohdutusta sielulle.

20.Apostoli esittää tässä tavallisen ajatuksen. Tuntuu varsin vaikealta joutua kärsimään, kun oikeastaan itse tuntisi ansainneensa palkkion. Ansaittu rangaistus on huomattavasti helpompi ottaa vastaan. Epäoikeudenmukainen kärsimys, loukkausten kestäminen silloin, kun pitäisi saada osakseen ystävällisyyttä, on ankara koettelemus. Apostoli ei kiistä tätä. Mutta hän sanoo, että tällaista kokevat kykenevät ottamaan vastaan enemmän Jumalan siunauksia kuin ne, jotka elävät onnellisemmissa oloissa.

21.Heidät kutsuttiin kärsivälliseen, Kristuksen kaltaiseen elämään. Syytön Kristuskin kärsi epäoikeudenmukaisesti, ja hän kärsi meidän tähtemme, joten meidän tulee kulkea hänen jäljissään. Pietarin sanoissa on nyt kokonaan toinen sävy kuin silloin, kun hän nuhteli Jeesusta tämän puhuessa edessään olevista kärsimyksistä (Matt 16:22). "Esikuva" - oikeastaan mestarin käsissä syntynyt alkuperäiskappale. jota hänen oppilaansa pyrkii jäljittelemään.

22.Pietari on jo aikaisemmin sanonut Kristusta virheettömäksi Karitsaksi (1:19). Verbin kieliopillinen muoto (aoristi) korostaa sitä, että "hän ei tehnyt syntiä" yhdessäkään ainoassa tilanteessa. Kaikki hänen kärsimyksensä olivat ansaitsemattomia.

23.Jeesus puhui kylläkin vakavasti ja painokkaasti, mutta ei koskaan kostonhaluisesti. Hänellä olisi ollut valta kostaa vihollisilleen, mutta hän ei käyttänyt tätä valtaa koskaan. Hän jätti kaiken tuomitsemisen Jumalalle. Vrt. Jes 53:7. Pietarilla on tässä mielessään kärsimyshistorian suuret tapahtumat, joissa Jeesusta koko ajan yritettiin ärsyttää lyömään takaisin, mutta hän sai täydellisen voiton. Suuri neuvosto herjasi häntä, samoin sotilaat ja ohikulkijat. Kristus olisi voinut uhkaamalla saada heidät vaikenemaan, mutta hän ei tehnyt sitä. Ihmiset, joilla ei ole muita aseita, ovat usein uhanneet vastustajiaan jumalallisella rangaistuksella. Jeesus sen sijaan rukoili vihollistensa puolesta, Luuk 23:34.

24.Ensimmäinen lause kuvaa sitä, mitä tapahtui, toinen sitä, miksi se tapahtui, ja viimeisessä mainitaan sen seuraukset, että Jeesus kärsi meidän puolestamme. On selvää, että Jeesuksen kärsiminen oli rangaistus. Jumala selvitti välinsä synnin kanssa. Kun Jeesus kuoli, hän kantoi synnit - meidän syntimme. Se oli sijaiskuolema (Joh 1:29).

25.Sitä kurjaa asemaa, jossa ihminen ilman Jumalaa on, kuvaa parhaiten eksynyt lammas. Se on suojaton, petojen ja vaarojen armoilla. Tällaisessa tilassa Pietarin lukijatkin olivat olleet, mutta nyt paimen oli löytänyt heidät. Hän oli lääkinnyt heidän haavansa ja hän ohjasi heidät oikeaan. Sana "sillä" viittaa heidän luonnolliseen paranemisen tarpeeseensa (j. 24).

 

 

Sivun alkuun