Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

1. Pietarin kirje luku 3. jatkuu…

8. Kärsiminen oikean asian puolesta

Lopuksi: Olkaa kaikki yksimielisiä ja myötätuntoisia, osoittakaa veljesrakkautta, olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä.

9. Älkää kostako pahaa pahalla älkääkä herjausta herjauksella. Päinvastoin siunatkaa, sillä siihen teidät on kutsuttukin, että perisitte siunauksen.

10. Sillä:

        joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, hillitköön kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta,

11. kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen.

12. Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiaan, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan.

13. Kuka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on intoa hyvään?

14. Mutta vaikka joutuisittekin kärsimään vanhurskauden tähden, olette autuaita. Älkää pelätkö, mitä he pelkäävät, älkääkä säikkykö,

15. vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan (puolustamaan) kaikille, jotka kysyvät teiltä, mihin toivonne perustuu.

16. Vastatkaa kuitenkin lempeästi ja kunnioittavasti ja pitäkää itsellänne hyvä omatunto, jotta ne, jotka puhuvat pahaa teidän hyvästä vaelluksestanne Kristuksessa, joutuisivat häpeään siinä, mistä he teitä panettelevat.

17. Onhan parempi, jos niin on Jumalan tahto, kärsiä hyväntekijänä kuin pahantekijänä.

18. Kärsihän Kristuskin kerran syntien tähden, vanhurskas väärintekijöiden puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. Lihassa ollessaan hänet tosin surmattiin, mutta hengessä hänet tehtiin eläväksi.

19. Hengessä hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,

20. jotka muinoin olivat tottelemattomia, kun Jumala pitkämielisesti odotti Nooan päivinä, jolloin rakennettiin arkkia. Siinä pelastui veden kautta vain muutamia, yhteensä kahdeksan ihmistä.

21. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena. Se ei ole lihan saastan poistamista vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,

22. hänen, joka on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella. Hänen valtaansa on alistettu enkelit, vallat ja voimat.

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: 1Piet. 3:8-22)

 

Tehkää hyvää kärsimyksenkin uhalla!

 

8.Pietari puhuttelee nyt kristittyjä yleensä. Kaikkien täytyy puhaltaa yhteen hiileen. Päämäärän ja tavoitteen tulee olla sama, hajaannusta ei saa esiintyä. Mikään ei tee ympäristöön voimakkaampaa vaikutusta kuin kristittyjen kiinteä yhteys. Vrt. Fil 2:3,5. Yksimielisyyden edellytyksenä ovat apostolin tässä mainitsemat seikat. "Helläsydämisyys" merkitsee myötätuntoista suhtautumista toisiin ja myötäelämistä niin iloissa kuin suruissakin. Vrt. Room 12:15,16. Veljesrakkaus, hyvyys ja nöyryys ovat välttämättömiä ominaisuuksia, jos mieli elää keskinäisessä rauhassa.

9.Pahoja tekoja tai sanoja ei tule kostaa samalla mitalla. Ks. 2:23:sta, millaisen esimerkin Jeesus antoi. Meidän tulee sen sijaan siunata niitä, jotka yrittävät vahingoittaa meitä. Vrt. Luuk 6:28; Room 12:17. Hän, joka heidät kutsui, kutsui heidät juuri tähän. Hänen tarkoituksensa on. että me perisimme siunauksen, ja se on kehotus toisten siunaamiseen.

10.Ensin Pietari varoittaa kielen synneistä (vrt. 2:1), sen jälkeen muusta ihmisten vahingoittamisesta (j. 11). Jumalan siunaus on sen arvoinen, että meidän kannattaa pyrkiä siihen kaikin voimin. Kun Pietari kehottaa heitä varomaan näitä asioita, se osoittaa, että ihmisellä on taipumus langeta niihin. Apostoli korostaa kehotustaan lainaamalla psalmin 34 jakeita 13 ja 14.

11.Ihmisen tulee vakavissaan "etsiä rauhaa" voidakseen säilyttää sen. Rauha on niin arvokasta ja kallista, että ilman sitä meillä ei oikeastaan ole varaa olla, mutta sen saaminen edellyttää ponnistelua. "Pahuudesta pois kääntyminen" tarkoittaa sen välttämistä. Tämä ei merkitse sitä, että uskova olisi epäystävällinen tai välinpitämätön toisia ihmisiä kohtaan. Hänen tulee aina pyrkiä tekemään hyvää muille. Vrt. Jes 1:16,17; Hebr 12:14; Room 14:19.

12.Jumala valvoo omiaan. Hän näkee heidät ja kuulee heidän rukouksensa, jopa niin, että hän tahtoo välttämättä kuulla jokaisen sanan, joka heillä on sanottavana. Toisaalta hän on kääntänyt kasvonsa pois niistä, jotka tekevät vääryyttä. Yhtä varmasti kuin hän puolustaa ja siunaa vanhurskasta, hän myös rankaisee jumalatonta. Näihin merkittäviin Vt:sta lainaamiinsa sanoihin (Ps 33:18) Pietari lopettaa kristityn elämää koskevat ohjeet niin uskovien kuin ei-uskovienkin keskuudessa elämisestä. Vaikka jumalattomat näyttävätkin menestyvän, Ps 73 osoittaa, mitä merkitsee, kun Jumala on kääntänyt kasvonsa heistä pois.

13.Kristitty toimii kaikkien parhaaksi, mutta se ei merkitse sitä, että kaikki hyväksyvät hänet. Hän tulee aina saamaan osakseen vastustusta. Ihmiset eivät pidä hänestä muun muassa siksi, että he eivät pidä hänen edustamastaan asiasta. Mutta hänen ei tarvitse pelästyä mitään (j. 14). Tämä luja usko Jumalan varjelukseen tuli selvästi esiin myös Jeesuksen kärsimyksissä (Jes 50:9). Ne, jotka uskovat häneen, saavat kokea saman levon (Room 8:33-34).

14.Kristityt joutuvat kärsimään vanhurskauden tähden. Epäoikeudenmukainen maailma ei siedä vanhurskautta. Jo pelkkä oikean vanhurskauden olemassaolo on ärsyttävää, sillä se vaikuttaa sinänsä vääryyttä tuomitsevasti. Pietari viittaa Jesajaan (8:12; 51:12), lainaamatta profeettaa suoraan. Hän näyttää tarkoittavan, ettei heidän tarvitse joutua pelon valtaan, vaikka heidän vastustajansa haluavat sitä. Tällä tavalla kärsiminen tuo mukanaan sen autuuden, josta Jeesus puhui Matt 5:10:ssä.

15.Tässä ei tarkoiteta sitä, että meidän on kyettävä esittämään looginen puolustus kaikissa kristinuskoon liittyvissä kysymyksissä, vaan että pystymme todistamaan ihmisille, jotka itse ovat ilman toivoa. Meidän tulee pystyä kertomaan, miten me itse olemme saaneet toivon, mitä se meille merkitsee ja mihin tämä toivo perustuu. Me emme tällöin saa olla ylimielisiä, röyhkeitä tai itsevarmoja, vaan "sävyisiä" (2 Tim 2:25). Vaikka uskova joutuisi vastustajiensa pahoinpitelemäksikin, hän ei saa tuntea kostonhimoa. "Pelko" tarkoittaa tässä kunnioitusta.

16.Jo sinänsä voimakas puolustus on sellainen elämä, joka on sopusoinnussa suullisen todistuksen kanssa. Apostoli korostaa, että hyvä vaellus tapahtuu "Kristuksessa". Se on enemmän kuin jokin maailmallisen moralismin ilmaus. Koko heidän elämänsä keskipiste on Kristus. Uskova elää, toimii ja vaeltaa henkilökohtaisessa yhteydessä häneen. Kristityn toivon puolustukseen täytyy liittyä hyvä omatunto. Tunnustuksella ilman todellista kristillisyyttä ei ole mitään arvoa. Omatunto ja toivo yhdistetään myös Apt 24:15-16:ssa.

17.Kukaan ei halua joutua kärsimään, mutta jokainen saa kärsimyksiä osakseen jossakin elämänsä vaiheessa. Joidenkin ihmisten kärsimykset ovat itse aiheutettuja. On tietenkin eri asia kärsiä jumalanpelossa eletyn elämän kuin huonon elämän tähden (vrt. 4:14-16). Pietarin ei tarvitse erikseen sanoa, että Jumalan tahto voi olla, että kärsimme tehtyämme jotakin pahaa, mutta monet ihmettelevät sitä, että joutuvat kärsimään tehtyään hyvää. Toisinaan kuitenkin myös se kuuluu Jumalan tahtoon. Tätä kuvaa sana "parempi", sillä se on jaloa ja hyvää kärsimystä.

18.Jakeen 17 totuuden vahvistavat Kristuksen kärsimisen tulokset. Hän, joka oli pyhä, kärsi synnin tähden, vanhurskas vääräin puolesta. Hän kärsi vain yhden kerran (Hebr 10:1-3, 10-18). Meidän on parempi kärsiä kerran Kristuksen kanssa kuin joutua ikuisesti eroon hänestä. Hän kärsi synnin tähden ja hänet tehtiin synniksi meidän tähtemme, että me hänessä tulisimme Jumalan edessä vanhurskaiksi (2 Kor 5:21).

19.Hengessään, jumalallisessa hahmossaan, Kristus meni tuonelaan julistamaan voittonsa. Hänen ruumiinsa vietiin hänen kuolemansa jälkeen Joosefin kalliohautaan, mutta hänen henkensä ei ollut siellä.

20.Näiden tottelemattomuus merkitsee sitä, että he olivat kieltäytyneet uskomasta Nooan julistukseen. He eivät tahtoneet noudattaa hänen kutsuaan parannuksen tekoon. Jumala odotti sillä kertaa kauan, ja koko ajan heillä oli tilaisuus kuulla Nooan vanhurskauden julistusta (2 Piet 2:5; Hebr 11:7). Niitä, jotka pelastuivat, oli vain muutamia verrattuna siihen suureen joukkoon, joka ei halunnut pelastua. Nuo harvat pelastuivat tuholta veden avulla, joka kantoi arkkia. Kristus puhui näille ja kaikille muille, jotka olivat olleet tottelemattomia Jumalan kutsulle. Nuo kahdeksan pelastuivat, mutta eivät ne, joiden henki oli nyt vankeudessa.

21.Vesi sinänsä ei pelastanut Nooaa perheineen, vaan arkki, joka pysyi veden pinnalla. Tämä erotti heidät maasta, joka tuhoutui vedenpaisumuksessa, ja pelasti heidät siitä. Tulva oli Nooalle ikään kuin kaste, samoin kuin Punainen merikin myöhemmin Israelille. Tämän tulvan kasteen avulla hänet vietiin perheineen vanhasta maailmasta uuteen (2 Piet 3:5-13). Samoin kuin Kristuksen kuolema synnin tähden on tehnyt mahdolliseksi uskovan kuoleman pois synnistä ja sen rangaistuksesta, niin myös hänen ylösnousemuselämänsä on uskovan uuden hengellisen elämän lähteenä.

22.Täydellinen korottaminen Jumalan oikealle puolelle osoittaa, että kaikki on asetettu Kristuksen vallan alaisuuteen. Enkelit, jotka tässä mainitaan, ovat hyviä enkeleitä eivätkä ole missään tekemisissä jakeessa 19 mainittujen ihmisten henkien kanssa. Nämä enkelit ovat myös Kristuksen sanansaattajia (Hebr 1:14). Taivaaseen astuessaan Kristus asettui paikalleen kuninkaana. "Oikea puoli" korostaa paikan olevan kunniapaikka. Vrt. Ps 110:1; Room 8:34,38; 1 Kor 15:24.

 

Sivun alkuun